Usein kysytyt kysymykset puhdistamohankkeen taustasta

Miksei toteuteta osittain kallioon louhittua ja osittain katettua puhdistamoa?

Jätevedenpuhdistamon toteutusvaihtoehtoja harkittaessa osittain kallioon louhittua ja osittain katettua puhdistamoa pidettiin huonona kompromissina, jossa maanalaisen puhdistamon edut menetettäisiin. Kallion sisällä työskentely- ja huolto-olosuhteet paranevat sekä lämpötila ja veden virtaama tasaantuvat maanpäälliseen laitokseen verrattuna. Tämä parantaa jäteveden käsittelyprosessia. Pitkään tulotunneliin vettä saadaan väliaikaisesti pad​ottua, mikä tasaa käsiteltäviä virtaamia ja tuo lisävarmuutta häiriötilanteiden hallintaan.

Osittainen ratkaisu estäisi maankäytön esimerkiksi virkistykseen lähes koko puhdistamon alueella. Lisäksi tällainen ratkaisu olisi kallio- ja rakennusteknisesti kalliimpi toteuttaa kuin kalliopuhdistamo. Se olisi myös käytön ja laajennettavuuden kannalta epäkäytännöllisempi ratkaisu kuin kalliopuhdistamo.

Miksi puhdistetut jätevedet johdetaan mereen?

Sisä- ja rannikkovesien laatua saadaan parannettua johtamalla puhdistetut jätevedet avomerelle tai kauas rannikosta. Puhdistetut jätevedet johdetaan tunnelissa seitsemän kilometrin päähän Suomenojan rannasta. Mahdollisessa puhdistamon häiriötilanteessa puhdistamattomat tai osittain puhdistetut jätevedet on voitava johtaa ensisijaisesti mereen sen sijaan, että ne tulvivat esimerkiksi asuinalueille.

Miten estetään ylivuodot? 

Käsittelemättömän ja käsitellyn jäteveden siirtoihin liittyy pieniä teknisiä riskejä kuten esimerkiksi pumppaamoiden toimintahäiriöt ja viemäritukokset. Jätevesien keräilyverkosto säilyy pääosin entisellään samoin kuin teknisiin ongelmiin liittyvien pienehköjen hajapäästöjen riski. Näitä ei voi kokonaan estää. Sen sijaan puhdistamon sisäisten toimintojen varmentaminen ja viemäritunnelin suuri tilavuus varmistavat, ettei suuria ylivuotoja pääse syntymään. Puhdistamon ympäristölupa määrää että kaikki jätevesipäästöt lasketaan mukaan viranomaisille ilmoitettavaan puhdistustulokseen. 

Mihin vedet puretaan ylivuototilanteissa?

Puhdistamon tuloviemäritunnelista on ylivuotoyhteys puhdistamolta merelle johtavaan purkutunneliin. Kyseistä ylivuotoyhteyttä tarvittaneen harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Purkutunnelista on ylivuotoyhteys Nuottalahteen kohdasta, jossa se liittyy Suomenojan nykyisen puhdistamon purkutunneliin. Tätäkin yhteyttä tarvittaneen harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa.

Nuottalahteen purettavat vesimäärät ovat pieniä paitsi Suomenojan nykyisen puhdistamon purkutunnelin mahdollisen korjaustarpeen yhteydessä, jolloin kaikki puhdistetut jätevedet johdettaisiin sinne joidenkin kuukausien ajan. Purkutunneliin rakennetaan toissijainen ylivuotoyhteys Espoonjokeen. Mikäli Espoonjokeen purkamiseen joudutaan turvautumaan (todennäköisyys harvemmin kuin kerran 50 vuodessa), tehostetaan jätevedenpuhdistusta entisestään (mm. happipitoisuuden nosto ja hygienisointi) ja purkuajankohta, kesto ja vesimäärä ovat tiukkaan rajoitettuja ja viranomaisten valvomia.

Miksi kalliopuhdistamoista on tullut trendi?

Jätevedenpuhdistamon sijoittaminen kalliotiloihin on yleistä erityisesti Pohjoismaissa, joissa lähes kaikki uudet suuret puhdistamot on sijoitettu kalliotiloihin. Useimmat kalliopuhdistamot on sijoitettu varsin taajaan asutuille alueille. Monissa kohteissa kuten Viikinmäessä, Turussa, Oslossa ja Tukholmassa on jopa asuntoja kalliopuhdistamon päällä.

Kalliotiloihin sijoitettu puhdistamo haittaa asutusta ja virkistyskäyttöä huomattavasti vähemmän kuin maanpäällinen puhdistamo. Myös maanalaisen puhdistamon työskentely- ja huolto-olosuhteet pysyvät vakaampina kuin maanpäällisissä puhdistamoissa.

Miksi puhdistamoa ei rakenneta teollisuusalueelle tai vielä kauemmas asutuksesta?

Espoossa ei valitettavasti ole vapaana soveltuvaa teollisuusaluetta, jolle puhdistamo voitaisiin sijoittaa. Mitä kauemmaksi puhdistamo sijoitetaan Suomenojalta, sitä kalliimmaksi se tulee ja sitä suuremmat ovat pumppaukseen liittyvät käyttökustannukset. Jokainen kilometrin siirto kauemmaksi aiheuttaa vähintään 5 miljoonan euron lisäinvestointikustannukset viemäritunneleihin ja se lisää myös käyttökustannuksia. Pumppausta tuloviemäritunnelista puhdistamolle pitää lisätä metrin verran, koska viemäritunneli viettää alaspäin metrin kilometrillä.

Miksi puhdistamoa ei rakenneta lähemmäs Suomenojaa?

Hankkeen aikaisempien vaiheiden aikana on tarkasteltu laajasti vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Päätös puhdistamon sijoittamisesta Blominmäkeen tehtiin jo vuonna 2009. Sen jälkeen kaikki lisätutkimukset ja jatkosuunnittelu on suunnattu koskemaan vain tätä sijoitusvaihtoehtoa. Uusi puhdistamo on saatava käyttöön mahdollisimman nopeasti ja paikan vaihtaminen tässä vaiheessa tarkoittaisi vähintään 5–10 vuoden lisäviivettä sen valmistumiselle. Tällöin HSY ei voisi enää taata hyvää puhdistustulosta nykyisellä puhdistamolla. 

Millaisia riskejä aiheutuu siitä, että yhteen paikkaan sijoitetaan suuri jätevedenpuhdistamo?

Suurilla puhdistamoilla päästään parempaan puhdistustulokseen kuin pienillä, samoin toimintavarmuus isoilla laitoksilla on parempi. Suurella puhdistamolla jäteveden siirtoviemärit ovat pitkiä, josta koituu omat riskinsä. Kokonaisriskien suhteen ei ole merkittävää eroa sen suhteen, käsitelläänkö jätevedet yhdessä isossa puhdistamossa vai useammassa pienessä. Isoa laitosta pystytään kuitenkin yleensä hallitsemaan paremmin kuin useaa pientä laitosta.

Mikä on Espoon jätevesien osuus Suomenojan puhdistamolle tulevista jätevesistä?

Entä mikä on muiden kuntien osuus jätevesistä?

Suomenojan puhdistamolle tulee nykyisin jätevesiä Espoosta, Kauniaisista, Kirkkonummelta ja Länsi-Vantaalta. Vuosien 2005–2006 mitatun vuosikeskiarvon mukaan jätevesimäärän jakautuma on seuraava: Espoo 74 %, Vantaa 17 %, Kirkkonummi 6 % ja Kauniainen 3 %. Ennustettu jätevesimäärän jakautuma vuodelle 2030 on: Espoo 68 %, Vantaa 19 %, Kirkkonummi 10 % ja Kauniainen 3 %.

Miten kalliopuhdistamon viemäri- ja työtunnelit sijoitetaan asuinalueisiin nähden?

Kalliopuhdistamon tulo- ja purkutunnelit on linjattu kallioperätutkimusten perusteella mahdollisimman suoraviivaisesti kalliopinnan korkeuden asettamien pakkopisteiden kautta. Pakkopisteiden välillä tunnelien lisämetreistä aiheutuu kustannuksia vähintään 5000 euroa/metri. Suuri siirtymä tai siirtymä pakkopisteiden kohdalta nostaisi myös pumppauskustannuksia, koska tunneli jouduttaisiin louhimaan syvemmälle.

Tunnelit kulkevat kallion sisällä eikä niiden käyttö häiritse asumista. Työtunneli on kuorma-autolla ajettavissa oleva reitti maan pinnalta viemäritulotunneleihin. Työtunnelien sijoitusmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset, eli ne ovat käytännössä linjan pakkopisteitä. ​

Viemäritunneleista poistettava louhe kuljetetaan työtunnelien kautta. Kalliopuhdistamon käytön aikana työtunnelista ei normaalisti ole lainkaan liikennettä. Sitä käytetään ainoastaan satunnaisiin tarkkailukäynteihin ja tarvittaessa huoltoon. Viemäritunnelien huoltotarve on hyvin vähäinen.

Kuinka paljon Blominmäen puhdistamon rakentaminen aiheuttaa raskasta ajoneuvoliikennettä lähialueella?

Paljonko liikennettä on rakentamisen jälkeen?

Rakentamisen aikainen luolaston louhinta aiheuttaa eniten liikennettä. Puhdistamon louhinta-aikana on luolastosta laskettu kuljetettavaksi 250 louhekuormaa päivässä. Kuljetukset jakaantuvat Mikkelänkallion–Espoonväylän ja Blominmetsäntien–Myntin eritasoliittymän kesken. Louhe kuljetetaan ja käsitellään HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja lentokentän eteläpuolella, kehä III:n tuntumassa olevilla murskaamoilla.

Louhinnan jälkeen työmaan raskaan liikenteen määrä putoaa noin kymmenesosaan louhinnan aikaisesta. Liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen kiinnitetään puhdistamon toteutuksen suunnittelussa erityistä huomiota.

Kun puhdistamo on valmis ja käytössä, muutama raskas ajoneuvo päivässä hoitaa laitoksen liete- ja kemikaalikuljetukset. Puhdistamon yhteyteen on suunniteltu sakokaivolietteen vastaanottopaikkaa, jonne tankkiautoja saattaa ajaa muutamia tunnissa.​