Jätemäärät ja kierrätysaste

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksissa syntyi jätteitä 332 000 tonnia vuonna 2018. Asukasta kohden laskettuna kotitalousjätettä syntyi 275 kg, mikä on neljä kiloa vähemmän kuin vuonna 2017. Suurta vaihtelua ei ole havaittavissa kokonaismäärissä, mutta asukasta kohti ovat kotitalousjätemäärät seudulla vähentyneet viime vuosina. 

Kuva 1. Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätemäärät. 

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä kierrätetään 45 prosenttia, ja loput hyödynnetään jätevoimalassa. Enää ei kotitalousjätettä ohjata hyödyntämättömänä loppusijoitukseen.  Tavoitteena on kuitenkin ohjata entistä enemmän jätettä kierrätykseen eli tehostaa lajittelua ja vastaavasti vähentää energiana hyödynnettävän sekajätteen määrää. 

Kuva 2. Hyödyntämistavat ja kierrätysaste. 

Kotitalouksissa syntyy eniten sekajätettä; yli 140 kiloa asukasta kohti. Suuri osa tästä olisi kuitenkin lajitteluun kelpaavaa jätettä. Eniten parantamisen varaa olisi biojätteen ja muovin lajittelussa. Erikseen lajitelluista jätteistä suurin osa päätyy materiaalihyötykäyttöön eli kierrätykseen. Sekajäte ja puu hyödynnetään pääsääntöisesti energiana ja vaaralliset jätteet hävitettään asianmukaisissa polttolaitoksissa, joissa lämpöä otetaan talteen.

 Kuva 3. Vuonna 2018 syntyneet kotitalousjätteet jätelajeittain.

Kuva 4. Sekajätteen koostumus kotitalouksissa vuonna 2018. Linkki tutkimukseen.

 6Aika Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset.png