Kiertotalous

Kiertotaloudessa tuotteiden ja materiaalien arvo säilytetään mahdollisimman pitkään ja jätteet ja resurssien käyttö minimoidaan. Resurssit säilytetään taloudessa silloinkin, kun tuotteen käyttöikä on päättynyt, jotta ne voidaan käyttää yhä uudelleen ja siten saavuttaa lisäarvoa. Kiertotalouden mukainen toimintamalli auttaa luomaan työpaikkoja, edistää kilpailuetua tuovia investointeja, nostaa hyvinvointia ja edistää ympäristönsuojelua. Lisäksi se merkitsee kuluttajille kestävämpiä ja innovatiivisempia tuotteita, jotka voivat tuoda rahallisia säästöjä ja parantaa elämänlaatua. 

HSY edistää seudulla kiertotaloutta muun muassa tuottamalla tietoa kiertotaloudesta ja kehittämällä kiertotaloutta mittaavia indikaattoreita. Tuotamme tietoa mm. seudun materiaalivirroista ja kierrätysasteesta. 

HSY kiertotalous.jpg

 Kuva 1: HSY:n toiminnot kiertotaloudessa


Jätemäärät ja kierrätys

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää entistä laajempaa ja tehokkaampaa yhdyskuntajätteiden kierrättämistä. Yhdyskuntajätteeksi määritellään ihmisten kulutuksesta syntyneet jätteet kodeissa sekä julkisissa ja yksityisissä palveluissa. EU:n jätedirektiivissä on asetettu yhdyskuntajätteelle 60 prosentin kierrätystavoite vuoteen 2030 mennessä.

HSY toimii aktiivisesti kiertotalouden edistämiseksi ja kierrätysasteen nostamiseksi. HSY:ssä mm. kannustetaan jätteen vähentämiseen viestinnän ja neuvonnan keinoin ja edistetään uudelleenkäyttöä yhteistyössä Kierrätyskeskuksen kanssa. Pääkaupunkiseudulla kehitetään lajittelua kiinteistöillä ja Sortti-asemilla ja ohjataan kerätyt materiaalit kiertoon. Kierrätystavoite sekä yhdyskunta- että kotitalousjätteille on 60 % vuoteen 2025 mennessä. 

 


Seudullinen yhdyskuntajätelaskenta

Valtakunnallisen yhdyskuntajätetiedon lisäksi tarvitaan mitä suurimmassa määrin myös seudullista tietoa. Kunnat asettavat yhdyskuntajätteen kierrätykselle tavoitteita ja kuntalaiset ovat kiinnostuneita oman seutunsa kierrätysasteesta. Seudullinen kierrätysastetieto on olennaista kierrätyksen tehostamisen suunnittelussa ja vastaa kuntien tietotarpeisiin.  

Osana 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hanketta kehitettiin seudullista laskentamenetelmää yhdyskuntajätteille. Projektiin osallistuivat Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen Kiertovoima KIVO ry, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) ja Kiertokaari Oy. Hankkeessa pilotoitiin seudullista kierrätysasteen laskentaa pääkaupunkiseudulla uudella laskentamenetelmällä. Laskentamenetelmän pilotoinnissa saatujen tulosten mukaan pääkaupunkiseudulla yhdyskuntajätteiden kierrätysaste oli vuonna 2017 47,6 % ja 2018 noin 48,1 %.

CircHubs.PNG

Kuva 2. Seudullisen yhdyskuntajätelaskennan pilotoinnin tulokset pääkaupunkiseudulta, Oulun seudulta ja Turun seudulta.  

Selvityksessä käytetystä laskentamallista on lähetetty KIVO:n jäsenjätelaitoksille omat, räätälöidyt laskentamallit omilla aluekohtaisilla lähtötiedoilla. Laskentamallin, josta näkee, miten jätelaitosten laskentamallit on rakennettu, voi ladata tästä: Laskentamalli, tyhjä pohja
Mallista on poistettu aluekohtaiset lähtötiedot, mutta muuten se vastaa rakenteeltaan jätelaitoksille lähetettyjä malleja. Lähtötietojen puuttumisen vuoksi mallilla ei voi laskea yhdyskuntajätteen kierrätysastetta, ellei saa tarvittavia tietoja tuottajayhteisöiltä ja Tilastokeskuksesta. 

6Aika Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset.png


Pienmetalli.jpg


Tuotanto, käyttö ja uudelleenkäyttö

Kiertotalous on paljon enemmän kuin syntyneen jätteen kierrätystä. Se on uusi talousmalli, jossa tuotanto ja käyttö suunnitellaan siten, että jätettä ei synny, vaan materiaalit ja niiden arvo säilyvät mahdollisimman pitkään kierrossa. Kiertotalousajattelu vaatii uusia avauksia arvoketjun alkupäässä, ja uutta ajattelutapaa sekä tuotannossa että kulutuksessa.

Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä uudelleenkäyttöön ja kierrättämiseen.

Uudelleenkäytön edistäminen on niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti vasta alkutaipaleellaan. Kirpputorit ja kierrätyskeskukset tekevät tällä sektorilla hyvää työtä, mutta niiden toiminnan laajentamismahdollisuudet ovat usein rajallisia muun muassa vähäisistä resursseista johtuen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Suomen ympäristökeskus SYKE, Tampereen Yliopiston, Suomen Kiertovoima KIVO ry, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) ja Kiertokaari Oy tekivät osana 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hanketta (CircHubs) selvityksen, jonka tavoitteena oli arvioida valittujen tuotteiden osalta niiden uudelleenkäyttöön ohjautuvia määriä Suomen kuuden suurimman kaupungin alueella ja valtakunnallisesti. 

Uudelleenkäyttöselvitys.JPG

Kuva 2: Kaupunkien kirpputoritiheys ja tuotteiden uudelleenkäyttö per asukas eri kaupungeissa. (SYKE 2018)