Päästövähennysskenaariot eurooppalaisille metropolialueille
HSY oli mukana kansainvälisessä EUCO2 80/50 -ilmastohankkeessa, jossa etsittiin konkreettisia keinoja vähentää eurooppalaisten kaupunkiseutujen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2005 tasosta.
EUCO2 80/50 -ilmastohanke käynnistyi vuonna 2008 Euroopan metropolialueiden verkoston METREXin aloitteesta.
Hankkeessa ovat pääkaupunkiseudun lisäksi mukana Bryssel, Glasgow, Frankfurt, Hampuri, Madrid, Napoli, Oslo, Pariisi, Porto, Rotterdam, Stuttgart, Torino ja Tukholma. Mukana olevilla kaupunkiseuduilla asuu yhteensä lähes 48 miljoonaa asukasta. Hanketta koordinoi Hampurin metropolialue.
Hankkeessa laadittiin seudulliset päästöskenaariot 14 eurooppalaiselle metropolialueelle vuoden 2010 aikana. Kullakin kaupunkiseudulla järjestettiin alueellisia skenaariotyöpajoja seudun keskeisille toimijoille. Näissä alueellisissa työpajoissa etsittiin GRIP-skenaariotyökalun avulla konkreettisia kehityspolkuja vähähiiliseen tulevaisuuteen. Skenaarioiden tavoitteena on saavuttaa 80 %:n kasvihuonekaasujen päästövähennys nykytasosta vuoteen 2050 kullakin kaupunkiseudulla.
Skenaariotyöpajoissa saavutetut maksimipäästövähennykset.
HSY järjesti pääkaupunkiseudun työpajat lokakuussa 2010. Työpajoissa saavutettiin keskimäärin 84 prosentin päästövähennykset. Päästövähennystavoitteisiin päästiin olettamalla, että sekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto että tieliikenne onnistutaan kehittämään seudulla lähes hiilivapaaksi. Yhteistuotanto saataisiin tulevaisuudessa päästöttömäksi hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin eli CCS-teknologian avulla sekä biopolttoaineita lisäämällä. Myös energiatehokkuuden parantaminen, erityisesti rakennusten osalta, vähentäisi päästöjä merkittävästi.Tieliikenteessä sähköautojen oletettiin yleistyvän voimakkaasti ja autojen energiatehokkuuden paranevan.
EUCO2 80/50 -ilmastohankkeen eurooppalaisten kaupunkiseutujen työpajojen keskeisimmistä tuloksista on laadittu kooste:
Pääkaupunkiseudun skenaariotyöpajojen tuloksista on laadittu erillinen osaraportti:
Lisätietoja löytyy hankkeen verkkosivuilta www.euco2.eu.
Lisätietoja: projektipäällikkö Pia Tynys, puh. 09 156 11
Vertailu muihin Euroopan kaupunkiseutuihin
EUCO2 80/50 -ilmastohankkeen aluksi laadittiin Euroopan ensimmäinen kaupunkiseutuja koskeva yhtenevillä kriteereillä tehty päästövertailu, joka valmistui toukokuussa 2009. Työn tuloksena syntyi raportti 18 eurooppalaisen kaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2005. HSY vastasi pääkaupunkiseudun päästöinventaarista. Raportti on ladattavissa sivun alalaidassa olevasta linkistä.
Projektissa ovat mukana seuraavat kaupunkiseudut ja metropolialueet: Ateena, Bologna, Brysseli, Frankfurt, Glasgow, Hampuri, Helsinki (HSY), Ljubljana, Madrid, Napoli, Oslo, Pariisi, Porto, Rotterdam, Tukholma, Stuttgart, Torino ja Venetsia. Edellä mainittujen kaupunkiseutujen yhteenlasketut päästöt vuonna 2005 vastasivat 11 prosenttia koko EU:n päästöistä. Asukasta kohti laskettuna päästöt olivat kaupunkiseuduilla keskimäärin 9,6 t CO2-ekv. Lukua nostaa jonkin verran Rotterdamin poikkeuksellisen korkeat asukaskohtaiset päästöt.
Kasvihuonekaasupäästöt 18 kaupunkiseudulla Euroopassa (t CO2 -ekv./asukas) sekä vastaavat kansalliset luvut. Kansalliset luvut ovat peräisin valtioiden YK-ilmastosopimukselle vuosittain raportoimista päästötiedoista.
Kaupunkiseutujen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat pääosin vastaavia kansallisia päästöjä pienemmät. Kaupunkiseuduilla on muuta maata suurempi asukastiheys ja usein vähemmän raskasta teollisuutta. Suomen päästöt ovat muun muassa energiaintensiivisestä teollisuudesta johtuen Euroopan korkeimpia. EUCO2-projektin osallistujat sijoittuvat 13 eri maahan, joiden joukossa Suomen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat Belgian jälkeen toiseksi korkeimmat.
Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2005 asukasta kohti 7,0 t CO2-ekv., joka on jonkin verran vähemmän kuin EUCO2-partnerien keskiarvo. Tarkasteluun sisältyvät HSY:n ilmastoraportista poiketen myös lentoliikenteen päästöt (LTO-sykli eli nousut ja laskut 3000 jalkaan saakka) ja halogenoitujen hiilivetyjen käytöstä aiheutuvat päästöt (esim. kylmälaitteet). Näiden osuus pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä oli noin 5 prosenttia vuonna 2005.
Eurooppalaisia kaupunkiseutuja vertailtaessa on muistettava, että alueet voivat olla rakenteellisesti hyvin erilaisia keskenään. Useilla kaupunkiseuduilla on teollisuutta huomattavasti enemmän kuin HSY-alueella, ja esimerkiksi Hampurin, Pariisin ja Venetsian seuduilla maatalous on merkittävä päästölähde. Korkeimmat kasvihuonekaasupäästöt väkilukuun suhteutettuna olivat Rotterdamissa, jonka alueella sijaitsee useita runsaspäästöisiä öljynjalostamoja ja erittäin vilkas satama.
Tukholman ja Oslon kaupunkiseutujen asukaskohtaiset päästöt olivat selvästi keskimääräistä pienemmät, ja vain noin puolet pääkaupunkiseudun päästöistä. Pääkaupunkiseudun päästöt ovat korkeammat kuin Tukholman ja Oslon seudulla erityisesti siksi, että kaukolämpöä ja sähköä tuotetaan runsaasti fossiilisilla polttoaineilla.
Tiekartta kaupunkiseutujen hiilidioksidivähennyksiin - EUCO2 esite (pdf, 1,8 Mt)
Greenhouse gas emissions inventories for 18 European regions (pdf, 5,7 Mt)
Lisätietoja: ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo, puh. 09 156 11 (vaihde)
