Terveyshaitat

Ilmansaasteiden terveyshaitat ovat seurausta altistumisesta ilmassa oleville haitallisille aineille. Altistuminen on sitä suurempaa mitä korkeampia hengitysilman pitoisuudet ovat ja mitä kauemmin ihminen hengittää saastunutta ilmaa.

Erityisesti kaupunkien keskustoissa ja muuten vilkkaasti liikennöidyillä alueilla liikkuvat ja asuvat ihmiset altistuvat ilmansaasteille. Myös pientaloalueilla puunpolton savut saattavat merkittävästi lisätä altistumista ilmansaasteille. Suuri osa ulkoilman kaasumaisista ja hiukkasmaisista haitallisista aineista kulkeutuu rakennusten sisätiloihin.
 
Suomessa ilmansaasteiden pitoisuudet eivät useimmille ihmisille aiheuta merkittäviä terveyshaittoja. Yksilöiden herkkyys ilmansaasteille kuitenkin vaihtelee. Niin sanotut herkät väestöryhmät saavat oireita ja heidän toimintakykynsä heikentyy jo paljon pienemmistä ilmansaastepitoisuuksista kuin terveiden henkilöiden.

Herkkiä väestöryhmiä ovat:

  • kaikenikäiset astmaatikot
  • ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä
  • lapset.

Tyypillisiä oireita ovat:

  • lapsilla nuha ja yskä
  • hengitys- ja sydänsairailla heidän sairaudelleen tyypillisiä oireita, kuten hengenahdistusta tai rintakipua.
  • Talvisin pakkanen voi pahentaa ilmansaasteista aiheutuvia oireita.
  • Lue lisää terveyshaitoista saasteittain.

Äkillisten hengitys- ja sydänoireiden tai allergiaoireiden lievittämiseen määrätyt lääkkeet on hyvä pitää aina mukana. Niitä kannattaa käyttää lääkärin antamien ohjeiden mukaan myös silloin, kun oireet aiheutuvat ilmansaasteille altistumisesta. Puhtaampaan ilmaan, esimerkiksi sisätiloihin, siirtyminen on myös keskeinen osa oireiden lievitystä.
 
Ilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveysvaikutuksia pääkaupunkiseudulla on arvioitu vuonna 2008 arvio YTV:n ilmansuojeluohjelmaa varten.  

Esitelmiä ilmansaasteiden terveysvaikutuksista: