Otsoni

​​​​​​​​​​​​Otsonia (O3) on hengitysilmassa runsaasti keväisin ja kesäisin. Erityisesti taajamien ulkopuolella pitoisuudet ylittävät vuosittain terveysperusteisen tavoitearvon.

Otsonia ei ole päästöissä, vaan sitä muodostuu ilmansaasteiden kulkeutumisen aikana auringonvalon vaikutuksesta.

Otsonin muodostukseen osallistuvia ilmansaasteita ovat typen oksidit ja hiilivedyt. Näitä yhdisteitä on ilmassa luonnostaan, mutta niitä joutuu ilmaan myös mm. liikenteestä, energiantuotannosta, teollisuudesta, puun pienpoltosta ja maastopaloista.

Aurinkoinen ja lämmin kevät ja kesä ovat otollista aikaa otsoninmuodostukselle. Otsoni ja sitä muodostavat kaasut kulkeutuvat tuulen mukana kauas syntyalueiltaan. Suomeen kulkeutuu runsaasti otsonia eteläisemmästä Euroopasta ilmavirtausten mukana, ja omat päästömme lisäävät otsonin määrää entisestään.

Korkeimmat pitoisuudet keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella

Suomessa otsonipitoisuudet ovat korkeimmillaan aurinkoisella säällä, kevään ja kesän iltapäivinä taajamien ulkopuolella. Maaseudulla pitoisuudet ovat korkeammat kuin kaupunkien keskustoissa, koska otsonia kuluu reaktioissa muiden ilmansaasteiden kanssa. Samalla kuitenkin syntyy muita haitallisia epäpuhtauksia kuten typpidioksidia.

Pääkaupunkiseudulla HSY:n mittausasemien korkeimmat otsonipitoisuudet mitataan yleensä Luukissa alueellisella tausta-asemalla ja matalimmat Helsingin vilkasliikenteisessä ydinkeskustassa.
 

Otsonin kuukausipitoisuudet HSY:n mittausasemilla Luukissa, Tikkurilassa ja Mannerheimintiellä vuosina 2005–2008.

Vuosien välillä voimakasta vaihtelua

Otsonin keskimääräiset pitoisuudet ovat Suomessa kohtalaisen korkeita. Meillä ei kuitenkaan esiinny Keski- ja Etelä-Euroopan kaltaisia huippupitoisuuksia. Yleisölle tiedotetaan, jos otsonipitoisuuden tuntiarvo ylittää 180 mikrogrammaa kuutiometrissä (µg/m3) ilmaa. Vuodesta 1988 alkaen tiedotuskynnys on ylittynyt pääkaupunkiseudulla vain kerran (7.5.2004). Ilmatieteen laitoksen tausta-asemilla tiedotuskynnys on ylittynyt vuonna 1996 Evossa ja vuonna 2006 Virolahdella.

Otsonin pitoisuudet vaihtelevat melko voimakkaasti vuodesta toiseen, koska sääolot vaikuttavat pitoisuuksiin. Suomessa havaittavat pitoisuushuiput liittyvät tyypillisesti Keski- tai Itä-Euroopasta saapuviin saastuneisiin ilmavirtauksiin. Esimerkiksi vuonna 2006 hellekesä sekä Itä-Euroopan maastopalojen päästöt aiheuttivat korkeita otsonipitoisuuksia useaan otteeseen Suomessa.

Terveyshaittojen ehkäisemiseksi otsonin pitoisuuksien tulisi pysyä alle 120 µg/m3 kahdeksan tunnin keskiarvona. Tämä tavoitearvo ylittyy joka vuosi Suomessa. Ylitysten määrä on kuitenkin ollut alle 25 päivää vuodessa kolmen vuoden keskiarvona, mikä on asetettu tavoitetasoksi vuodelle 2010. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että ylityspäiviä ei esiintyisi lainkaan. ​​


Niiden vuorokausien lukumäärä, jolloin otsonipitoisuuden kahdeksan tunnin keskiarvo ylitti terveyden suojelun tavoitearvon HSY:n mittausasemilla Tikkurilassa ja Luukissa vuosina 1990–2008. Tavoitearvo saa ylittyä 25 kertaa vuodessa kolmen vuoden keskiarvona.

Altistumista voi vähentää otsoniepisodien aikaan

Otsonin aiheuttamia tyypillisiä oireita ovat silmien, nenän ja kurkun limakalvojen ärsytys. Se voi pahentaa myös siitepölyallergian oireita. Hengityssairailla voivat yskä ja hengenahdistus lisääntyä ja toimintakyky heikentyä. Kohonneet otsonipitoisuudet voivat myös lisätä sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta.

Voimakkaiden otsoniepisodien aikaan altistumista v​oi vähentää seuraavasti:

  • Siirry sisätiloihin
  • Vältä voimakasta fyysistä rasitusta ulkoilmassa
  • Lääkitse ja hoida ilmansaasteiden aiheuttamia oireita. Keskustele tästä lääkärisi kanssa
  • Vältä asuntosi tuulettamista. Kuitenkin jos asunnon sisälämpötila kohoaa helteisellä säällä yli 25 °C, on hengitys- ja sydänsairaiden syytä tuulettaa asuntoa, sillä liiallinen kuumuus voi olla heille pahempi terveysriski kuin huono ilmanlaatu.
  • Ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuilta. Tietoa episoditilanteista saat verkkosivuilta ja mahdollisesti myös radiosta ja televisiosta.

Lisätietoa aiheesta löytyy Hengitysliiton esitteestä Otsoni​ (pdf 2,5 Mt)
(Huom! Esitteessä mainitut kynnysarvopitoisuudet ovat vanhentuneet.)​