Vesitornit
Vesitornien tehtävänä on mahdollisimman tasaisen paineen ylläpitäminen sekä veden varastointi kulutushuippuja varten, mikä mahdollistaa tasaisemman pumppauksen vedenpuhdistuslaitoksilta verkostoon. Lisäksi niiden vesivarastot ovat käytettävissä häiriötapauksissa.
Pääkaupunkiseudulla on käytössä 12 vesitornia, joiden yhteistilavuus on noin 110 000 kuutiometriä. Se vastaa noin 50 prosenttia vuorokausikulutuksesta.
Espoon alueella käytössä olevat vesitornit ovat Espoonlahden torni, Haukilahden torni, Kauniaisten torni sekä Otaniemen torni. Helsingin alueella käytössä ovat Ilmalan kaksi vesitornia, Myllypuron kaksisäiliöinen torni ja Roihuvuoren torni ja Vantaan alueella Hakunilan ylä- sekä alavesisäiliö, Korson torni, Myyrmäen torni ja Tikkurilan torni.
Espoon alueen vesitornit
|
Espoonlahden vesitorni
Tilavuus: 4 x 2000 m³ = 8000 m³
Rakennusvuosi: 1993
Suunnittelija: Maa ja Vesi Oy
Muoto: nelisylinterinen, viisi jalkaa ja keskituki |
|
|
Haukilahden vesitorni
Tilavuus: 1200 m³ ja 2900 m³, yht. 4100 m³
Rakennusvuosi: 1967
Suunnittelija: Arkkitehtitoimisto Erkko Virkkunen
Rakenteiden suunnittelu: DI Ilmari Hyppänen
Muoto: seitsemän jalan (1+6) varassa seisova pyöreä säiliö, laki kupera (ufo-aluksen mallinen) |
|
| |
Kauniaisten vesitorni
Tilavuus: 4750 m³
Rakennusvuosi: 1964
Vesitekninen suunnittelu: Maa ja Vesi Oy
Rakennussuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Erkko Virkkunen
Rakenteiden suunnittelu: DI Ilmari Hyppänen
Muoto: ympyräpohjainen lieriö
|
|
| |
Otaniemen vesitorni
Tilavuus: 3000 m³ ja 3000 m³, yht. 6000 m³
Rakennusvuosi: 1971
Suunnittelija: Alvar Aalto
Muoto: monikulmainen, pyöreä
Säiliön alla on lämpökeskus Otaniemen ja Tapiolan tarpeisiin.
Huipussa TTKK:n antennilaboratorio. Tornin alaosassa sijaitsee toimistotiloja. |
|
Helsingin alueen vesitornit
|
Ilmalan vesitornit
Toisessa Ilmalan kahdesta vesisäiliöstä sijaitsee HSY Veden päätoimipiste.
Rakennusvuosi: 1957 (I), 1970 (II)
Tilavuus: 20 000 m³ (I) ja 21 500m³ (II)
Muoto: neliö (I); suorakulma (II)
Käyttö: vesihuoltokäytössä, konttoritiloina, vuokrattuja tiloja, henkilöstöravintola
|
|
| |
Myllypuron vesitorni
Myllypuron vesitorni pitää päällekkäin sisällään kaksi vesitornia, jotka toimivat täysin erillään toisistaan ja kuljettavat vettä eri painepiireihin. Tornissa on myös radiotukiasema antenneineen. Torni on suunniteltu niin, että sitä voidaan näyttää yleisölle tarvittaessa (WC, 8 porrastasoa, leveä ylätasannne kaiteineen).
Rakennusvuosi: 1965
Suunnittelija: Arkkitehti B. Saarnio
Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto P. Simula & Co
Tilavuus: 2400 m³ ja 11 000 m³, yht. 13 400 m³
Muoto: pyöreä
Käyttö: vesihuoltokäytössä
|
|
| |
Roihuvuoren vesitorni
Roihuvuoren vesitorni on toinen Itä-Helsingin hulppea maamerkki. Siluettimuodoltaan se on samankaltainen kuin Myllypuron vesitorni.
Rakennusvuosi: 1978
Suunnittelija: Arkkitehti arkkitehtitoimisto Simo Lumme, rakennesuunnittelija insinööritoimisto Vähäkallio
Tilavuus: 12 600 m³
Muoto: pyöreä
Käyttö: vesihuoltokäytössä
|
|
Vantaan alueen vesitornit
|
Hakunilan ylä- ja alavesisäiliö
Rakennusvuosi: 1972
Tilavuus: 1 000 m³
Korkeus: 38 m
Käyttö: vesihuoltokäytössä
Vieressä lämpökeskus. |
|
|
Korson vesitorni
Rakennusvuosi: 1970-luvun loppu
Muoto: neljä yhteen rakennettua tornia
Käyttö: vesihuoltokäytössä |
|
| |
Myyrmäen vesitorni
Rakennusvuosi: 1973
Tilavuus: 4 500 m³
Korkeus: 47 m
Käyttö: vesihuoltokäytössä
|
|
| |
Hiekkaharjun vesitorni
Rakennusvuosi: 1962 (I), 1976-77 (II)
Tilavuus: 1 000 m³ ja 6 700 m³, yht. 7 700 m³
Korkeus: 50-55 m
Muoto: Ensin rakennetun yksijalkaisen vesitornin ympärille rakennettu 8-jalkainen suurempi säiliö
Käyttö: vesihuoltokäytössä
|
|