Kysymyksiä ja vastauksia
Miksei toteuteta osittain kallioon louhittua ja osittain katettua puhdistamoa?
Jätevedenpuhistamon toteutusvaihtoehtoja harkittaessa osittain kallioon louhittua ja osittain katettua puhdistamoa pidettiin huonona kompromissina, jossa maanalaisen puhdistamon edut menetettäisiin. Osittainen ratkaisu estäisi maankäytön esimerkiksi virkistykseen lähes koko puhdistamon alueella.
Lisäksi tällainen ratkaisu olisi kallio- ja rakennusteknisesti kalliimpi toteuttaa kuin kalliopuhdistamo. Se olisi myös käytön ja laajennettavuuden kannalta epäkäytännöllisempi ratkaisu kuin kalliopuhdistamo.
Miksi jätevedenpuhdistamon reunaehtona on kohtalaisen pieni etäisyys merestä?
Sisä- ja rannikkovesien laatua saadaan parannettua johtamalla puhdistetut jätevedet avomerelle tai kauas rannikosta. Mahdollisessa puhdistamon häiriötilanteessa puhdistamattomat tai osittain puhdistetut jätevedet on voitava johtaa ensisijaisesti mereen sen sijaan, että ne tulvivat esimerkiksi asuinalueille.
Käsittelemättömän ja käsitellyn jäteveden siirtoihin liittyy pieniä teknisiä riskejä esimerkiksi pumppaamoiden toimintahäiriöiden tai tunneleiden sortumisten yhteydessä. Nämä riskit ja niiden vaikutukset kasvavat siirtolinjojen pituuden ja pumppaamoiden määrän lisääntyessä.
Miksi kalliopuhdistamoista on tullut trendi viime aikoina?
Jätevedenpuhdistamon sijoittaminen kalliotiloihin on todellakin viime vuosina ollut trendi erityisesti Pohjoismaissa, joissa lähes kaikki uudet vähänkin suuremmat puhdistamot on sijoitettu kalliotiloihin. Useimmat kalliopuhdistamot on sijoitettu varsin asutuille alueille. Useissa kohteissa kuten Turussa, Oslossa ja Tukholmassa jopa kalliopuhdistamon päällä sijaitsee runsaasti asuntoja.
Kalliotiloihin sijoitettu puhdistamo haittaa asutusta ja virkistyskäyttöä huomattavasti vähemmän kuin maanpäällinen puhdistamo.
Miksi puhdistamo rakennetaan asuinalueelle eikä teollisuusalueelle kauemmas asutuksesta?
Espoossa ei valitettavasti ole soveltuvaa teollisuusaluetta vapaana, jolle puhdistamo voitaisiin sijoittaa.
Uusi jätevedenpuhdistamo on tarkoituksenmukaista rakentaa lähelle nykyistä Suomenojan puhdistamoa. Mitä kauemmaksi puhdistamo sijoitetaan Suomenojalta, sitä kalliimmaksi se tulee ja sitä suuremmat ovat pumppaukseen liittyvät käyttökustannukset. Lisäksi myös pitkä kalliotunneli aiheuttaa lisää louhintaa ja ympäristövaikutuksia. Jokainen kilometrin siirto kauemmaksi aiheuttaa vähintään 5 miljoonan euron lisäkustannukset ja noin 1,5 metrin lisäpumppaustarpeen.
Mikä on Espoon jätevesien osuus Suomenojan puhdistamolle tulevista jätevesistä? Entä mikä on muiden kuntien osuus jätevesistä?
Suomenojan puhdistamolle tulee nykyisin jätevesiä Espoosta, Kauniaisista, Kirkkonummelta ja Länsi-Vantaalta. Vuosien 2005-2006 mitatun vuosikeskiarvon mukaan jätevesimäärän jakautuma on seuraava: Espoo 74 %, Vantaa 17 %, Kirkkonummi 6 % ja Kauniainen 3 %. Ennustettu jätevesimäärän jakautuma vuodelle 2030 on: Espoo 68 %, Vantaa 19 %, Kirkkonummi 10 % ja Kauniainen 3 %.
Millaisia riskejä siitä aiheutuu, että yhteen paikkaan sijoitetaan suuri jätevedenpuhdistamo?
Suurilla puhdistamoilla päästään yleensä parempaan puhdistustulokseen kuin pienillä, samoin toimintavarmuus isoilla laitoksilla on yleensä parempi. Suuriin laitoksiin väistämättä liittyvillä pitkillä jäteveden siirtolinjoilla on myös omat riskinsä.
Kokonaisriskien suhteen ei ole merkittävää eroa sen suhteen, käsitelläänkö jätevedet yhdessä isossa puhdistamossa vai useammassa pienessä. Hallittavuus on kuitenkin pääsääntöisesti parempi isossa laitoksessa.
Miten kalliopuhdistamon tulo- ja työtunnelit sijoitetaan asumustoon nähden?
Kalliopuhdistamon tulo- ja purkutunnelit on linjattu yleissuunnitelmatasoisten tutkimusten perusteella mahdollisimman suoraviivaisesti kalliopinnan korkeuden asettamien pakkopisteiden kautta. Pakkopisteiden välillä tunnelien lisämetreistä aiheutuisi kustannuksia vähintään 500 euroa/metri. Suuri siirtymä tai siirtymä pakkopisteiden kohdalta nostaisi myös pumppauskustannuksia, koska tunneli jouduttaisiin louhimaan syvemmälle.
Tunnelit kulkevat kallion sisällä eivätkä häiritse asumista käytön aikana. Työtunneli on tulotunnelin yhteys maan pinnalle. Sitä myöten kalliotunneli louhitaan ja sen kautta louhe kuljetetaan pois. Sen sijaan kalliopuhdistamon käytön aikana työtunnelista ei ole liikennettä, ja sitä käytetään ainoastaan satunnaisiin tarkkailukäynteihin ja tarvittaessa huoltoon.
Kuinka paljon Blominmäen puhdistamon rakentaminen ja käyttö aiheuttavat raskasta ajoneuvoliikennettä lähialueella?
Puhdistamolla käy käytön aikana keskimäärin seitsemän raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa, joten käytön aikaiset liikennevaikutukset ovat vähäiset.
Puhdistamon louhinta-aikana kuljetetaan luolastosta enintään 250 louhekuormaa päivässä. Kuljetukset jakaantuvat Mikkelänkallion ja Myntin eritasoliittymän kesken. Louheen sijoituspaikka ei ole vielä tiedossa. Louhinnan jälkeen työmaan raskaan liikenteen määrä putoaa noin kymmenesosaan louhinnan aikaisesta.
Liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen kiinnitetään puhdistamon toteutuksen suunnittelussa erityistä huomiota.
Ovatko puhdistamovaihtoehtojen arvioidut kustannukset ajan tasalla myös louhintaan liittyvien kustannusten osalta?
Hankesuunnitelman yhteydessä tehdyissä kustannusarvioissa on louhinnan osalta käytetty parin vuoden takaisesta kustannustasosta indeksillä korjattuja hintoja.
Viime aikoina on ollut monta suurta samanaikaista louhintahanketta, mikä on nostanut louhintaurakoiden hintatasoa. Markkinoiden ylikuumenemisen aiheuttaman kustannustason oletetaan palautuvan normaalitasolle puhdistamohankkeen louhintojen alkuun mennessä. Yleissuunnitelmassa arviot louhintamääristä tarkentuivat ja kallion laadusta oli aiempaa enemmän tietoa. Kustannusarvio ei kuitenkaan olennaisesti muuttunut aiemmin esitetystä.