Päästöjen sektorikohtainen tarkastelu
Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt syntyvät lähes kokonaan energiankulutuksesta. Kulutussähkön ja liikenteen päästöt ovat kasvaneet voimakkaasti vuoteen 2007 asti. Myös sähkölämmityksen päästötrendi on lievästi nouseva. Kaukolämmön päästöt vaihtelevat voimakkaasti vuosittain, joten selvää trendiä ei ole havaittavissa. Teollisuuden ja työkoneiden sekä jätteiden käsittelyn päästöt ovat sitä vastoin laskeneet tasaisesti.
Sektorikohtaiset kasvihuonekaasupäästöt pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja 2000–2010.
Vuonna 2010 pääkaupunkiseudun rakennuksista kerrosneliöinä laskien 78 % lämmitettiin kaukolämmöllä, 11 % sähköllä ja 8 % öljyllä. Kaukolämmön kulutus on kasvanut yli kolmanneksella vuodesta 1990. Tuotanto on kuitenkin tehostunut niin, että kaukolämmön päästöt ovat pienemmät kuin vertailuvuonna.
Sähkön kokonaiskulutus on jaettu kahteen sektoriin: sähkölämmitykseen ja muuhun sähkön käyttöön eli kulutussähköön. Kulutussähkön päästöjen laskennassa sovelletaan valtakunnallista päästökerrointa, jonka vuosivaihteluja tasoitetaan käyttämällä viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa. Vuonna 2010 päästökerroin oli edellisvuotta suurempi. Vuosi oli aiempaa viileämpi ja teollisuuden sähkönkysyntä kasvoi, jonka ansiosta hiililauhde- ja yhteistuotansähkön tuotantomäärät ja sen myötä kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat. Vuonna 2010 sähkön kokonaiskulutus oli pääkaupunkiseudulla 8500 gigawattituntia eli noin 10 % koko Suomen 88 terawattitunnin sähkönkulutuksesta. Kulutus oli noin 2 % edellisvuotta ja 52 % vuotta 1990 suurempi.
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin sisältyy autoliikenne, raideliikenne (lähijunat, raitiovaunut ja metrot) sekä laivojen ja veneiden päästöt satamissa ja lähialueilla. Vuoteen 2009 verrattuna päästöt kasvoivat noin 1 % vuonna 2010. Sekä raskaan liikenteen että henkilöautojen liikennesuoritteet, energiankulutus ja päästöt kasvoivat, mutta laivapäästöt vähenivät. Liikenteen päästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 lähtien suunnilleen samaan tahtiin väkiluvun kanssa lukuun ottamatta lamavuosia 1990-luvun alussa ja taantumavuosia 2008 ja 2009. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa liikennesektorille asetetun tavoitteen mukaan liikenteen päästöt vähenevät ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä.
Pääkaupunkiseudulla teollisuuden ja työkoneiden, jätehuollon sekä maatalouden kasvihuonekaasujen päästöt ovat vain noin 4 % seudun kokonaispäästöistä. Pääkaupunkiseudulla on vähän teollisuutta ja maataloutta, ja myös jätehuollon aiheuttamia päästöjä on saatu vähennettyä voimakkaasti viime vuosina tehokkaan kaatopaikkakaasun talteenoton ansiosta.