Kerava 2005 ja 2010

Keravalla on mitattu ilmanlaatua HSY:n siirrettävällä mittausasemalla vuosina 2005 ja 2010. Mittausasema sijaitsi kumpanakin vuonna vilkkaasti liikennöidyn Keskustan Kehän varrelle torin kupeeseen. Kaupunki-ilmasta mitattiin hengitettävien hiukkasten (PM10) ja typen oksidien (NO2, NO) pitoisuuksia. Pitoisuudet edustavat ilmanlaatua vilkasliikenteisessä kaupunkiympäristössä
Ilmanlaatuindeksin perusteella arvioituna ilmanlaatu oli Keravalla sekä vuonna 2005 että vuonna 2010 enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää (95 % vuoden tunneista). Välttäväksi ilmanlaatu luokiteltiin harvoin (4 % ajasta). Huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli kumpanakin vuonna noin prosentin verran vuoden tunneista. Ilmanlaadun huononemisen syynä oli useimmin katujen pölyäminen, mutta ajoittain myös typpidioksidin pitoisuuksien kohoaminen.  

 Muualla verkossa

Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat selvästi raja-arvojen alapuolella.  Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden raja-arvotaso ylittyi Keravalla 29 päivänä vuonna 2005 ja huomattavasti vähemmän eli 18 päivänä vuonna 2010. Raja-arvo katsotaan ylittyneeksi, jos tällaisia päiviä on vuoden aikana yli 35.

Typpidioksidipitoisuudet pysyivät myös kansallisten ohjearvojen alapuolella. Sen sijaan hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle annettu ohjearvo ylittyi vuonna 2005 maalis-, huhti- ja marraskuussa pääasiassa katujen pölyämisen vuoksi. Vuonna 2010 ohjearvo ylittyi vain huhtikuussa.  Kevään 2005 pölykausi oli erityisen pitkä ja voimakas. Se alkoi maaliskuun alussa ja jatkui lähes yhtäjaksoisesti melkein kaksi kuukautta. Hiukkaspitoisuudet olivat ajoittain Keravalla korkeampia kuin pääkaupunkiseudun mittausasemilla Helsingin keskustaa ja katukuiluja lukuun ottamatta. Kevään 2010 pölykausi puolestaan käynnistyi hitaasti ja melko myöhään runsaslumisen ja pitkään jatkuneen talven vuoksi.

Typpidioksidin keskimääräinen pitoisuus oli vuonna 2010 sama kuin vuonna 2005. Sen sijaan hengitettävien hiukkasten pitoisuus oli selvästi matalampi kuin vuonna 2005.

Keravalla on mitattu typpidioksidin pitoisuuksia myös suuntaa-antavalla passiivikeräinmenetelmällä kolmessa pisteessä vuosina 2004 – 2010. Pitoisuudet ovat olleet suhteellisen matalia ja selvästi vuosiraja-arvon alapuolella.

 Lisää tietoja löydät raporteista:

Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2010,

Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2005. ja

Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuosina 2004 - 2008.

Taulukoissa 1 - 3 on esitetty Keravan mittaustuloksia ja vertailun vuoksi tuloksia myös eräiltä muilta mittausasemilta Uudellamaalla. Tuusula, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Porvoo, Mannerheimintie (Helsinki) sekä Tikkurila (Vantaa) edustavat liikenneympäristöjä, Lohja 1 ja Lohja 2 sekä Kallio (Helsinki) edustavat kaupunkitaustaa, toisin sanoen kaupungin keskustan yleistä ilmanlaatua.

 
Taulukko 1. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien vuosikeskiarvot (µg/m3). Vuosipitoisuuden raja-arvo on 40 µg/m3.

 

 Taulukko 2. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden raja-arvotason ylitysten lukumäärät (kpl/vuosi). Vuorokausiraja-arvo katsotaan ylittyneeksi, jos ylityksiä on yli 35.

 

 Taulukko 3. Typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot (µg/m3). Vuosipitoisuuden raja-arvo on 40 µg/m3.