Järvenpään ilmanlaatu oli vuonna 2006 ilmanlaatuindeksin perusteella arvioituna suurimman osan ajasta (97 % vuoden tunneista) hyvää tai tyydyttävää. Välttäväksi ilmanlaatu luokiteltiin melko harvoin (3 % vuoden tunneista). Huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli vuoden aikana yhteensä 49. Ilmanlaadun huononemiseen oli yleisimmin syynä katupöly, mutta ajoittain myös typpidioksidipitoisuuksien kohoaminen.
Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat selvästi raja-arvojen alapuolella. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden raja-arvotaso ylittyi 17 päivänä. Raja-arvo katsotaan kuitenkin ylittyneeksi vasta, jos ylityksiä on vuoden aikana yli 35. Typpidioksidin pitoisuudet pysyivät myös kansallisten ohjearvojen alapuolella, sen sijaan hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle annettu ohjearvo ylittyi huhti- ja toukokuussa katujen pölyämisen vuoksi.
Järvenpäässä on mitattu typpidioksidin pitoisuuksia myös suuntaa-antavalla passiivikeräinmenetelmällä kolmessa pisteessä vuosina 2004 – 2010. Pitoisuudet ovat olleet suhteellisen matalia, selvästi alle raja-arvon.
Lisää tietoja tuloksista löydät raporteista: Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2006 ja
Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-aluella vuosina 2004 - 2008.
Taulukoissa 1 - 3 on esitetty Järvenpään mittaustuloksia sekä vertailun vuoksi tuloksia myös eräiltä muilta mittausasemilta Uudellamaalla. Tuusula, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Porvoo, Mannerheimintie (Helsinki) sekä Tikkurila (Vantaa) edustavat liikenneympäristöjä, Lohja 1 ja Lohja 2 sekä Kallio (Helsinki) edustavat kaupunkitaustaa, toisin sanoen kaupungin keskustan yleistä ilmanlaatua.
Taulukoissa 1 - 3 on esitetty Järvenpään mittaustuloksia sekä vertailun vuoksi tuloksia myös eräiltä muilta mittausasemilta Uudellamaalla. Tuusula, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Porvoo, Mannerheimintie (Helsinki) sekä Tikkurila (Vantaa) edustavat liikenneympäristöjä, Lohja 1 ja Lohja 2 sekä Kallio (Helsinki) edustavat kaupunkitaustaa, toisin sanoen kaupungin keskustan yleistä ilmanlaatua. Taulukoissa 1 - 3 on esitetty Järvenpään mittaustuloksia sekä vertailun vuoksi tuloksia myös eräiltä muilta mittausasemilta Uudellamaalla. Tuusula, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Porvoo, Mannerheimintie (Helsinki) sekä Tikkurila (Vantaa) edustavat liikenneympäristöjä, Lohja 1 ja Lohja 2 sekä Kallio (Helsinki) edustavat kaupunkitaustaa, toisin sanoen kaupungin keskustan yleistä ilmanlaatua.
Taulukko 1. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien vuosikeskiarvot (µg/m3). Vuosipitoisuuden raja-arvo on 40 µg/m3.
Taulukko 2. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden raja-arvotason ylitysten lukumäärät (kpl/vuosi). Vuorokausiraja-arvo katsotaan ylittyneeksi, jos ylityksiä on yli 35.
Taulukko 3. Typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot (µg/m3). Vuosipitoisuuden raja-arvo on 40 µg/m3.
