Vuoden 2010 mittauskampanjat
Vuonna 2010 mitattiin ilmanlaatua siirrettävillä mittausasemilla Helsingissä Töölöntullissa, Espoossa Niittymaalla ja Vantaalla Myyrmäessä. Oheisissa taulukoissa on esitetty ilmanlaatumittausten (typpidioksidi) tulokset eri mittausasemilta. Lisää tuloksia näiltä asemilta löytyy ilmanlaadun vuosiraportista vuodelta 2010.
Töölöntulli
Töölöntullissa on mitattu ilmansaasteiden pitoisuuksia aiemmin vuonna 2006, jolloin todettiin hengitettävien hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuuksien ylittävän raja-arvot. Vuoden 2010 mittausten tarkoituksena oli seurata ilmanlaadussa tapahtuneita muutoksia. Asemalla mitattiin typenoksidien, hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, bentseenin, bentso(a)pyreenin ja mustan hiilen pitoisuuksia. Tulokset edustavat pitoisuustasoja, joille ihmiset altistuvat liikkuessaan Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa.
Arvio ilmanlaadusta
Töölöntullin mittauksissa ilmansaasteiden pitoisuudet olivat korkeammat kuin kantakaupungissa keskimäärin. Katukuilussa typpidioksidin vuosikeskiarvo oli samaa tasoa kuin vuonna 2006 eli 53 µg/m3, ja vuosiraja-arvo ylittyi kohteessa edelleen. Typpidioksidin vuorokausiohjearvo ylittyi joka kuukausi. Sen sijaan hengitettävien hiukkasten raja-arvo ei enää ylittynyt. Hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi katupölykautena maalis-toukokuussa ja jälleen marraskuussa.
Töölöntullin pienhiukkaspitoisuuden vuosikeskiarvo oli 13 µg/m3, kun keskimääräinen pitoisuus kantakaupugissa oli 9 µg/m3. Pääsyy pienhiukkaspitoisuuksiin oli kaukokulkeuma, mutta pitoisuustasoa Töölöntullissa nosti liikenne. Pienhiukkasten raja-arvo ei ylittynyt Töölöntullissa, mutta WHO:n vuosiohjearvo ylittyi. WHO:n vuorokauden ohjearvotason ylittäviä päiviä oli 21 kpl. Suurin vuorokausiarvo oli 55 µg/m3 elokuun 8. päivän voimakkaan kaukokulkeuman aikana. Tällöin Venäjän maastopalosavuja levisi pääkaupunkiseudullekin.
Sijainti ja ympäristön kuvaus
Mittausasema sijaitsi osoitteessa Mannerheimintie 57. Mittauspisteen kohdalla Mannerheimintietä reunustavat noin 7 -kerroksiset rakennukset. Ne muodostavat 40 metriä leveän katukuilun, jossa ilmansaasteiden sekoittuminen ja laimeneminen on heikkoa. Katu on nelikaistainen ja sillä on kahdet raitiotiekiskot. Lähimpään risteykseen on matkaa noin 40 metriä. Mannerheimintien liikennemäärä oli noin 44 400 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Niittymaa
Niittymaalla mitattiin typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia Länsiväylän läheisyydessä. Mittausten tarkoituksena oli arvioida liikenteen vaikutuksia ilmanlaatuun. Lisäksi arvioitiin päästöjen laimenemista mittaamalla keräinmenetelmällä typpidioksidin pitoisuuksia eri etäisyyksillä Länsiväylästä. Niittymaan mittausten tulokset kuvaavat pitoisuustasoja, joille ihmiset altistuvat erittäin vilkkaasti liikennöidyn väylän läheisyydessä.
Arvio ilmanlaadusta
Niittymaan typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli 22 µg/m3, mikä oli suunnilleen samaa tasoa Kallion kaupunkitausta-aseman kanssa. Typpidioksidin raja- ja ohjearvot eivät ylittyneet.
Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 20 µg/m3, mikä on puolet vuosiraja-arvosta. Kuukausikeskiarvoista korkein mitattiin pahimpana katupölykautena huhtikuussa, 39 µg/m3. Myös hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi huhtikuussa. Pienhiukkaspitoisuuksia ei mitattu. Mitatut pitoisuudet olivat selvästi korkeampia, kun tuuli tien suuntaisesti eli idästä tai lännestä.
Sijainti ja ympäristön kuvaus
Mittausasema sijaitsi 27 metrin etäisyydellä Länsiväylän reunasta Niittymäentie 9:ssä. Aseman kohdalla Länsiväylän liikennemäärä oli 68 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Mittausaseman kohdalla ei ollut meluestettä tai -vallia. Alue oli avointa, tasaista ja hyvin tuulettuvaa, mikä edesauttaa pakokaasujen nopeaa laimenemista.
Myyrmäki
Myyrmäessä mitattiin typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia tiiviisti rakennetussa aluekeskuksessa. Mittausten tarkoituksena oli arvioida ilmanlaatua alueella, jossa asuu ja liikkuu runsaasti ihmisiä. Lisäksi arvioitiin typpidioksidin pitoisuuksia keräinmenetelmällä eri puolilla Myyrmäkeä ja Kaivokselaa. Myyrmäen mittausaseman mittaustulokset kuvaavat pitoisuustasoja, joille ihmiset altistuvat liikkuessaan ja asuessaan Myyrmäessä ja Kaivokselassa.
Arvio ilmanlaadusta
Myyrmäen typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli 27 µg/m3, mikä oli suunnilleen samaa tasoa Vallilan ja Leppävaaran liikenneympäristöjen kanssa. Typpidioksidin raja-arvot eivät ylittyneet. Tammikuun pakkasilla ylittyi typpidioksidin vuorokausiohjearvo.
Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat vuositasolla matalia ja vuosikeskiarvo oli 17 µg/m3, joka on samaa tasoa kuin Vallilassa ja Tikkurilassa. Vuosiraja-arvo ei siten ylittynyt. Kuukausikeskiarvoista korkein mitattiin huhtikuussa, 34 µg/m3. Tyypillistä on, että pitoisuudet ovat vuorokausi- ja tuntitasolla korkeita keväällä katupölykautena. Myös vuorokausiohjearvo ylittyi Myyrmäessä huhtikuussa. Mittausasemalla ei mitattu pienhiukkasten pitoisuuksia.
Sijainti ja ympäristön kuvaus
Mittausasema sijaitsi Rajatorpantien pohjoislaidalla lähellä Jönsaksentien risteystä. Rajatorpantien liikennemäärä oli 12 900 ja Jönsaksentien 13 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Katujen varsilla on nelikerroksisia kerrostaloja, jotka heikentävät ilman sekoittumista ja puhdistumista.
Eteläranta
Etelärannan mittausten tarkoituksena oli selvittää ilmanlaatua Eteläsataman länsilaidalla. Mittauspiste oli asuinalueen lähellä Makasiiniterminaalin pysäköintialueella. Etelärannassa mitattiin typenoksidien, pienhiukkasten ja rikkidioksidin pitoisuuksia. Lisäksi arvioitiin typpidioksidin pitoisuuksia keräinmenetelmällä useammassa pisteessä. Tulokset kuvaavat pitoisuustasoja, joille ihmiset altistuvat liikkuessaan ja asuessaan Eteläsataman lähellä.
Arvio ilmanlaadusta
Etelärannan typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli 23 µg/m3, mikä oli suunnilleen samaa tasoa Vallilan liikenneympäristön kanssa. Typpidioksidin raja- ja ohjearvot eivät ylittyneet. Pitoisuuksiin vaikuttivat sekä laivojen että ajoneuvoliikenteen päästöt.
Pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli 10 µg/m3, joka on samaa tasoa kuin Tikkurilassa. Vuosiraja-arvo ei siten ylittynyt, mutta keskiarvo oli WHO:n vuosiohjearvon tasolla. WHO:n vuorokauden ohjearvotason ylittäviä päiviä oli 11 kpl, ja ne johtuivat suurimmalta osin kaukokulkeumasta. Suurin vuorokausiarvo oli 63 µg/m3 elokuun 8. päivänä Venäjän maastopalosavujen kaukokulkeuman takia.
Rikkidioksidipitoisuudet olivat Etelärannassa matalia ja ne alittivat selvästi raja- ja ohjearvot. Vain yhtenä tuntina mitattiin yli 50 µg/m3 korkeampi pitoisuus, 53 µg/m3. Rikkidioksidipitoisuuksiin vaikuttivat vuositasolla eniten laivaliikenteen päästöt ja energiantuotanto. Laivaliikenteellä oli vaikutusta erityisesti korkeampiin pitoisuuksiin. Niin rikkidioksidin kuin muidenkin ilmansaasteiden pitoisuudet olivat koholla laivojen vilkkaimpina tulo- ja lähtöaikoina.
Sijainti ja ympäristön kuvaus
Mittausasema sijaitsi Makasiiniterminaalin pysäköintialueella lähellä Etelärantaa. Etelärannan liikennemäärä oli 12 100 ja siihen risteävän Eteläisen Makasiinikadun 10 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Mittauspiste oli satamaan nähden vallitsevien tuulten yläpuolella asuinalueen laidalla. Ympäristö oli avoin ja tuulettuva.
