Ekotukitreffit Ämmässuolla

 
 Ennen kiertoajelua osallistujat saivat kahvit ja tietoa jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista.
Toukokuisena tiistai-iltapäivänä kolmisenkymmentä ekotukihenkilöä Espoon kaupungin eri toimialoilta pääsi toivotulle retkelle Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Tarkoituksena oli hakea potkua ekotukitoimintaan ja oppia, mitä miljoonan asukkaan jätteille oikein tapahtuu.

Osa oli vieraillut Ämmässuolla ennenkin, mutta useimmille käynti oli ensimmäinen. Osallistumisen syynä oli lähinnä uteliaisuus ja tiedonjano. Moni halusi nähdä omin silmin, miltä jätevuoret näyttävät, miten biojätteestä tehdään multaa ja mitä muuta jännää kaatopaikalla tapahtuu. Entä onko lokkeja paljon, ja kuinka pahalle siellä haisee? Uuden oppimisen lisäksi ekotukihenkilöt odottivat virkistävää iltapäivää samanhenkisten ihmisten kanssa.

Täyttyivätkö odotukset? Kyllä. Tietoa ja tarinoita kertyi vietäväksi niin työpaikalle kuin kotiinkin. Erityisesti alueen laajuus ja siisteys tekivät ekotukihenkilöihin vaikutuksen. ”Tämähän on siisti kuin tehdasalue”, kuului eräs kommentti. Ekotukihenkilöt ihailivat myös toiminnan järjestelmällisyyttä ja ihmettelivät hajuttomuutta.  

Opas Suvi Runsten kertoi, että Ämmässuon kaatopaikka on pohjoismaiden suurin. Alueen kokonaispinta-ala on n. 200 hehtaaria, jota tosin ei tulevaisuudessakaan ole tarkoitus täyttää kokonaan, vaan alueen laitamille jätetään suojaavat metsävyöhykkeet. Ympäristöasioiden hallintaan panostetaan muutenkin. Kaatopaikkakaasu kerätään talteen ja hyödynnetään energiana, ja sekä vesien että ilmanlaadun hallinta hoidetaan mallikkaasti. 

Ekotukihenkilöitä ilahdutti hyvin järjestetty jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö, mutta ihmetytti ja kauhistutti se, miten paljon sekajätettä kaatopaikalle kuitenkin päätyy. ”Mikseivät ihmiset viitsi lajitella?”, ihmeteltiin ääneen.

Tulevaisuuteenkin päästiin vähän kurkistamaan. Kiertoajelulla nähtiin, mihin jätteenpolttolaitoksen tuhkat tullaan sijoittamaan. Lisäksi opas kertoi, miten mädätyslaitos tulee tehostamaan biojätteen hyötykäyttöä. Biojätteen käsittelykapasiteetti kasvaa uuden laitoksen myötä, ja kompostin lisäksi mädätys tuottaa biokaasua, joka kelpaa energianlähteeksi.

Retken jälkeen ekotukihenkilöiltä kysyttiin, muuttuiko heidän suhtautumisensa jäteasioihin. Noin puolet vastasi, että ei muuttunut. He olivat mielestään ahkeria kierrättäjiä jo ennestään ja motivoituneita ehkäisemään jätteen syntyä. Toinen puoli vastasi kyllä. Heille kirkastui jätevuoren äärellä, miten tärkeää jätteen vähentäminen on. ”Sain uutta puhtia jätteen vähentämisyrityksiini työpaikallani ja lisää perusteita kierrätyksen tehostamiseen”, totesi eräs ekotukihenkilö tyytyväisenä. ”Ja HSY:lle kiitokset tilaisuudesta päästä kurkistamaan Ämmässuon porttien sisäpuolelle!”


Vain pieni osa kaatopaikka-alueesta näyttää tältä. Hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden kasat peitetään tiivistämisen jälkeen maa-aineksilla, jotta roskat eivät lentelisi ympäriinsä eivätkä eläimet pääsisi jätteisiin käsiksi. 

teksti: Tuija Stambej
kuvat: Sari Soini