Saatteeksi hankintaohjeisiin
Julkisten hankintojen arvo Suomessa on noin 22 miljardia euroa vuodessa. Hankintojen osuus bruttokansantuotteestamme on 15 prosenttia. Kestävät julkiset hankinnat voivat siis merkittävästi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Julkisissa hankinnoissa noudatetaan Euroopan unionin hankintadirektiivejä sekä kunkin maan omaa lainsäädäntöä. EU:n ilmasto- ja energiapaketin mukaan päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, kuten esimerkiksi asumisessa, liikkumisessa, maataloudessa ja julkisen sektorin hankinnoissa, vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tämän saavuttamiseksi ekologinen ajattelu tulee jatkossa nivoa osaksi normaalia hankintaprosessia.
EU:n komission vuonna 2006 tilaaman selvityksen mukaan edistyneimpien maiden eli Saksan, Ruotsin, Itävallan ja Ison-Britannian julkisista hankinnoista 55–65 prosentissa ympäristönäkökulma oli otettu huomioon. Suomessa vastaava luku oli 42 prosenttia.
Suomen hankintalain keskeisinä tavoitteina ovat perinteisesti olleet julkisten varojen tehokas käyttö sekä Euroopan unionin sisämarkkinoiden luominen ja kehittäminen. Kansallisen hankintalain uudistuksessa vuonna 2007 tuotiin esiin ympäristöön nivoutuvia uusia tavoitteita:
- ympäristönäkökohdat
- sosiaaliset ja eettiset näkökohdat
- innovaatiot ja teollisuuspolitiikka.