Palaute ja kysymykset

Voit lähettää jätevoimalaa koskevaa palautetta ja kysymyksiä osoitteeseen: jate.palaute(at)hsy.fi. Valikoimme mielenkiintoa herättäviä kysymyksiä usein kysytyiksi kysymyksiksi, joihin julkaisemme vastauksen tällä sivustolla.

Mikäli olet kiinnostunut kutsumaan HSY:n edustajan kertomaan jätevoimalahankkeesta esimerkiksi asukasyhdistyksen tai vastaavaan tilaisuuteen, lähetä viesti osoitteeseen: jate.neuvonta(at)hsy.fi.

Kysyttyjä kysymyksiä

Millä tavalla YTV aikoo sitoutua jätteiden polttomääriin? Jos luvataan toimittaa 320 000 tonnia vuodessa mutta asukkailta tuleekin vain 200 000 tonnia mistä sitten loput. Paperia ja kartonkia erilliskeräyksestä vai?

YTV ottaa vastaan vuosittain noin 300 000 tonnia syntypaikkalajiteltua sekajätettä Ämmässuon kaatopaikalle. Noin kaksi kolmasosaa tästä määrästä on peräisin asuinkiinteistöistä ja julkishallinnon kiinteistöistä. Loput on kaupan ja teollisuuden sekajätettä.

Jätevoimala mitoitetaan siten, että jätteen synnyn ehkäisy ja jätteen materiaalihyötykäyttö jatkuvat ja tehostuvat. Muuten laitoksen kapasiteetti ei riitä. YTV tekee tätä työtä monin tavoin: jätehuoltomääräyksillä, Sortti-asemia ja aluekeräyspisteitä kehittämällä sekä laitosinvestoinneilla, joista uusin on kompostointilaitos. Jätevoimala olisi vaihtoehto vain sekajätteen kaatopaikkasijoitukselle, ei näille muille toimille, joita täytyy edelleen jatkaa ja kehittää.

Lieneekö jätteenpoltto yleisesti ottaen kestävä tapa hoitaa jätteen käsittelyä?

YTV panostaa edelleen sekä jätteen synnyn ehkäisyyn että jätteen hyötykäytön edistämiseen kierrättämällä. Jätteen energiahyötykäyttö täydentää näitä keinoja ja vähentää jätteen määrää kaatopaikalla. EU:n jätedirektiivi määrää vähentämään huomattavasti biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitusta.
Pääkaupunkiseudulla syntyvän jätteen kokonaismäärä on noin 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa, josta polttoon ohjattavan jätteen osuus olisi noin viidennes.

Jätevoimalan merkittävä etu on, että se korvaa fossiilisia polttoaineita käyttävää energiantuotantoa ja näin ollen pienentää fossiilisten polttoaineiden haittavaikutuksia ympäristössä. 

Mitä tarkoittaa "mitattava määrävälein", kun puhutaan raskasmetalleista, dioksiinista ja furaanista? Onko mahdollista että näitä päästöjä mitataan silloin kun tiedetään, että arinassa on puhtaasti palavaa materiaalia. Kun epäillään että arinaan on tulossa paristokuorma, niin mittaillaanko sitten jotain ihan muuta? Suuri osa ihmisistä kun ei lajittele edes ongelmajätteitään.

Laitoksen käyttö edellyttää ympäristölupaa. Ympäristöluvassa määritellään miten laitoksen käyttöä valvotaan ja mitä mittauksia tehdään. Joitakin asioita voidaan mitata jatkuvatoimisesti, joidenkin mittausten suorittaminen edellyttää erillisten mittalaitteiden tuomista laitokselle ja niiden käyttöön perehtyneiden henkilöiden läsnäoloa mittauksia suoritettaessa. Tällöin puhutaan ”määrävälein” tehtävistä mittauksista.

Laitos on tyypiltään massapolttolaitos, johon kuljetetaan vain sekajätettä. Ongelmajätteitä ei saa nykyäänkään kuljettaa kaatopaikoille eikä niitä saa jatkossa viedä poltettavaksi. Käytännössä on mahdotonta, että joku osapuoli voisi spekuloida poltettavan jätteen laadulla mittausten aikana.

Polttolaitos varustetaan jätteen suurella ”vastaanottobunkkerilla”, johon kipataan eri lähteistä tulevaa jätettä klo 7-21. Bunkkerissa voi olla kerrallaan 4-5 päivän jätteet, joita käyttöhenkilökunta sekoittaa ja syöttää kattilan syöttösuppiloon noin 30 tonnia tunnissa läpi vuorokauden. Käsittelyn massaluonteesta johtuen yksittäisen ihmisten lajitteluvelvollisuuksien laiminlyönti ei tule näkymään laitoksen aiheuttamissa päästöissä.

Nykyisellä tekniikalla varustetuissa laitoksissa ei päästörajojen saavuttaminen ole ongelma eikä tarvetta spekuloida kattilaan syötettävän jätteen laadulla näin ollen ole olemassakaan.

Miten jätteenpolttolaitos kokonaisuudessaan toimii?

Sekajäte puretaan jäteautoista jätebunkkeriin, jossa jätettä sekoitetaan jätteen tasalaatuisuuden parantamiseksi. Bunkkerista jäte nostetaan kahmarilla syöttösuppiloon, josta se siirtyy kattilan tulipesän arinalle. Liikkuvat arinalevyt sekoittavat ja siirtävät jätettä eteenpäin arinalla samalla kun jäte kuivuu, syttyy ja palaa loppuun. Karkea palamaton aines eli kuona jäähdytetään, kerätään talteen ja siirretään kuonabunkkeriin. Ennen mahdollista hyötykäyttöä tai kaatopaikkasijoitusta kuonasta erotetaan metallit, jotka ohjataan kierrätykseen.

Polton seurauksena syntyneet kuumat savukaasut johdetaan kattilan höyrystinosaan, jossa niiden sisältämä lämpöenergia siirtyy kattilaveteen tuottaen höyryä. Kuuman ja korkeassa paineessa olevan höyryn avulla tuotetaan sekä sähköä höyryturbiiniin kytketyllä generaattorilla että kaukolämpöä. Jätteenpoltossa saadaan jätteen energiasisällöstä yleensä talteen sähkönä ja lämpönä noin 85 %. Lämmön osuus on usein huomattava, joten laitos tulee sijoittaa siten, että lämpö voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämpönä.

Kattilan höyrystinosassa jäähtyneet savukaasut kulkeutuvat seuraavaksi monivaiheiseen puhdistusprosessiin, jossa savukaasuista poistetaan mm. hiukkaset, rikki- typpiyhdisteet sekä muut ympäristön kannalta haitalliset komponentit.

Tuhkaa voidaan käyttää esimerkiksi teiden pohjustamiseen. Mihin muuhun tuhkaa voi suuressa mittakaavassa käyttää?

Pohjatuhkaa voidaan käyttää monien maarakenteiden alustäytöissä. Sitä käytetään myös korvaamaan liikenne- ja virkistysalueiden suodatinkerrosta ja jakavaa kerrosta.

Tyypillisiä käyttökohteita ovat kevyen liikenteen väylät ja ulkoilualueet, pysäköintialueet, urheilukentät ja muut liikuntapaikat, varastokentät, maisemointitäytöt, meluvallit, putkijohtojen arinat ja putkikanaalien täytöt.

Lentotuhkaa voidaan käyttää myös betonissa korvaamaan sementtiä sideaineena. Tyypillisiä kohteita lentotuhkalle ovat satamarakenteet, sillat, voimalaitokset ja muut kohteet, joissa on tarpeen kontrolloida sementin hydrataatiolämmön aiheuttamia ongelmia.

Jätevoimalan kokonaishyötysuhteen nostaminen käyttämällä hyväksi prosessin lauhdelämpöä jätteen kuivaamiseen on selvitettävä. Syy laitoksen matalaan sähköhyötysuhteeseen on selvitettävä. Onko kyseessä vain tonttitilakysymys, halu säästää turbiinin koossa vai polttoaineen epävarmaan ja epätasaiseen saatavuuteen liittyvä ongelma. Miten ongelma on kierrettävissä? Sähköhyötysuhteen tulisi olla 40% luokkaa, jotta laitos olisi uskottava "voimala". Nyt kyseessä on pelkkä jätteen poltto koska sähköteho on surkea ja kaukolämmölle ei juuri ole tarvetta.

Laaditussa energiaselvityksessä jätevoimalaitoksen kokonaishyötysuhde on 85% eli samaa luokka kuin perinteisessä sähköä ja lämpöä tuottavassa voimalaitoksessakin. Laitoksen toteutustapa tullaan valitsemaan niin, että kokonaistaloudellisesti edullisin toimintamalli saavutetaan. Jos se edellyttää muutoin hyödyntämättömän energian käyttämistä hyväksi esim. jätteen kuivaamiseksi, se varmaan huomioidaan suunnitteluprosessin yhteydessä.

Minä viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina jätekuljetukset tapahtuvat. Millaisia liikennemääriä tuhkankuljetukset aiheuttavat?

Sekajätteen käsittely polttolaitoksessa ei muuta itse keräysjärjestelmää. Nykyisin jätettä kerätään klo 7-21 välisenä aikana. Ainoa muutos on, että jäteautot ajavat täytyttyään ainoastaan kaatopaikan sijasta polttolaitokselle.
Tuhkaa syntyy 20-25% poltettavan jätteen määrästä. Tuhka siirretään hyötykäyttöön tai kaatopaikalle rekalla, jonka kuljetuskapasiteetti on kaksinkertainen verrattuna keräilyautojen kapasiteettiin. Se vastaa 20-30 rekkaa päivässä.

Jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointi tehdään sijaintipaikoilla, jotka on valittu muun muassa hyvien liikenneyhteyksien perusteella. Tuhkakuljetusten aiheuttamia liikennemääriä voi verrata Uudenmaan suurten väylien liikennemääriin Tiehallinnon sivuilla. Esimerkiksi Kehä III:n ja Kehä I:n liikennemäärät ovat kymmeniä tuhansia ajoneuvoja vuorokaudessa.

Tietääkö kukaan, millaisia päästöjä palava muovi, elektroniikka ja muuta ainekset aiheuttavat? Kuka tutkii kaikki mahdolliset päästöt, jos ei varmasti voida tietää, mitä sekajätteen joukossa on?

Laitoksen savukaasujen puhdistusmenetelmäksi valitaan paras käytettävissä oleva tekniikka.

Jätteenpolttoasetus antaa jätteenpolton päästöraja-arvot hiukkasille, orgaanisille yhdisteille, suolahapolle, fluorivedylle, rikki- ja typenoksideille, raskasmetalleille sekä dioksiini- ja furaanipäästöille. Asetus vaatii kaikkien muiden komponenttien jatkuvatoimista mittausta paitsi raskasmetallien, dioksiinin ja furaanin, jotka on mitattava määrävälein. Tiukkojen päästörajojen vuoksi laitos varustetaan monivaiheisella savukaasujen puhdistusjärjestelmällä. Käytännössä puhdistusprosessit ovat niin tehokkaita, että päästörajat voidaan alittaa moninkertaisesti. Poikkeustilanteiden hallintaan kiinnitetään suurta huomiota.

Häiriötilanteita varten laaditaan suunnitelma ja laitos pysäytetään.