Jätevoimalasanasto

Arinapolttotekniikka
Yleisin jätteenpolttotekniikka ja polttotekniikoista ainoa, jossa jätettä ei tarvitse esikäsitellä. Jäte palaa jatkuvatoimisesti arinalla, joita on kaupallisessa käytössä useita erilaisia. Arina on vino tai vaakasuora laitteisto, jonka päällä poltettava jäte palaa ja siirtyy polton aikana eteenpäin. Jätteenpolttoon on kehitetty liikkuva arinatyyppi. Tyypin perusperiaate on jätteen liikuttaminen hydrauliikkaa apuna käyttäen erillisiin arinapalovyöhykkeisiin.

Biojäte
Elintarvike-, ruoka- ja puutarhajätettä.

Dioksiinit/Furaanit (PCDD/F)
Dioksiinit ja furaanit ovat supermyrkyiksi luokiteltuja yhdisteitä. Ne ovat ympäristössä hyvin pysyviä, ja rasvaliukoisina ja rasvakudokseen kertyvinä yhdisteinä ne kertyvät ravintoketjussa erityisesti ketjun huipulla oleviin eliöihin, kuten ihmiseen.
Jätteenpoltossa PCDD/F -yhdisteitä syntyy, jos poltossa on riittävän alhaisen lämpötilan ja tiettyjen metallikatalyyttien lisäksi läsnä klooria, jonka tärkein lähde jätteessä on PVC-muovi. Dioksiinien ja furaanien synnyn ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi vaaditaan riittävän korkea polttolämpötila sekä tehokas lentotuhkan suodatusjärjestelmä, sillä jäähtyneessä tuhkassa saattaa vielä tapahtua PCDD/F:n muodostumista.
Vaatimukset toteutuvat moderneissa jätteenpolttolaitoksissa, sillä jätteenpolttoasetus määrittelee raja-arvot dioksiini/furaani -päästöille, ja niiden toteutumista valvotaan mittauksin.

Energiahyödyntäminen
Jätteenpoltto, jossa jätteen energiasisältö muunnetaan lämmöksi ja/tai sähköksi.

Epäpuhtaudet
Kierrätyspolttoaineeseen kuulumattomat vieraat ainesosat ja kappaleet kuten kivet, hiekka, lasi, metallit.

Fluorivety (HF)
Vetyfluoridi eli fluorivety (HF) on vedyn ja fluorin muodostama molekyyliyhdiste. Muista halideista poiketen vetyfluoridin kiehumispiste on hyvin lähellä huoneen lämpötilaa. Vetyfluoridin vesiliuosta kutsutaan fluorivetyhapoksi, joka on vain miedosti hapan, mutta vahvasti korrosoiva. Fluorivetypäästöjen pysymistä määrätyissä raja-arvoissa mitataan jatkuvatoimisesti jätteenpolttoasetuksen vaatimusten mukaan.

Fossiilinen polttoaine
Eloperäisestä materiaalista pitkän ajan kuluessa syntynyt tai muuntunut polttoaine, joka on varastoitunut maaperään. Esimerkiksi kivihiili, öljy ja maakaasu.

Hiukkaset
Hiukkaset jaotellaan tavallisesti kokonaisleijumaan (TSP) ja hengitettäviin hiukkasiin (PM10). TSP käsittää kaikki ilmassa leijuvat hiukkaset, PM10 tarkoittaa halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin hiukkasia. Nämä voivat hengittäessä kulkeutua keuhkoihin ja aiheuttaa terveyshaittoja herkille väestöryhmille. Kaupunki-ilman hiukkaset ovat pääasiassa peräisin ajoneuvoliikenteestä.

Hyödyntäminen
Hyödyntämisen tarkoituksena on ottaa talteen ja käyttöön jätteen sisältämä aine tai energia.

Jäte
Jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa tai on velvollinen poistamaan käytöstä.

Jätteenpoltto
Poltto on jätteen termistä prosessointia hapellisissa olosuhteissa. Jätteenpoltossa jätteen energia hyödynnetään lämpönä ja/tai sähkönä.

Jätteen synnyn ehkäisy
Toimintaa, jonka tarkoituksena on vähentää jätteeksi päätyvien tuotteiden määrää ja haitallisuutta jo ennen kuin jäte on syntynyt.

Kierrätyspolttoaine
Kierrätyspolttoaineella tarkoitetaan yhdyskuntien ja yritysten polttokelpoisista, kiinteistä, kuivista ja syntypaikoilla lajitelluista jätteistä valmistettua polttoainetta (REF, SRF).

Kuona
Polttoaineen palamaton aines.

Leviämismalli
Leviämismallien avulla voidaan arvioida ilmansaasteiden leviämistä ja pitoisuuksia eri alueilla. Lähtötietoina leviämismalleissa käytetään päästö- ja säätietoja. Mallien avulla saadaan tietoja myös eri päästölähteiden kuten energiantuotannon, teollisuuslaitosten ja liikenteen osuuksista pitoisuuksissa.

Loppusijoitus
Loppusijoitus on toiminto, jossa hylättävät jätelajit pysyvästi sijoitetaan kaatopaikkaan. Loppusijoitukseen ohjautuvat sellaiset jätelajit, joille ei ole aineena tai energiana hyödyntämismahdollisuuksia tai joiden turvallinen käsittely edellyttää välitöntä peittämistä.

Lämpöteho
Teho, jolla laitos tuottaa kaukolämpöverkkoon johdettavaa lämpöenergiaa.

Melutaso
Melutasoilla määritellään melun haitallisuutta.

Metaani (CH4)
Ilmaston lämpenemistä aiheuttava kasvihuonekaasu. Metaanipäästöistä noin kaksi kolmasosaa on ihmisen toiminnan aiheuttamia. Suurimmat lähteet ovat fossiiliset polttoaineet, kaatopaikat, riisinviljely, naudat ja lampaat sekä jätevedenkäsittely. Hiilidioksidiin verrattuna metaani on ilmakehässä vaikutukseltaan 25 kertaa voimakkaampi, mutta hiilidioksidin vaikutusaikaan verrattuna metaanin elinikä ilmakehässä on suhteellisen lyhyt, noin 12 vuotta.

MW
Megawatti, energian tehoyksikkö (1 MW = 1000 kW).

MWkl
MW kaukolämpöä.

MWe
MW sähköä.

MWpa
Polttoaineteho megawatteina (pa = polttoaine).

Ohjearvo
Epäpuhtauksien (tai melun) tunti- ja vuorokausipitoisuuksien ohjearvot.

Ominaispäästö
Päästömäärä laskettuna tuotettua tai käytettyä energia- tai tuotantoyksikköä kohti.

Ongelmajäte
Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pienhiukkanen
Pienhiukkaset ovat hiukkasia, joiden halkaisija alle 2,5 µm (PM2,5). Näin pienet hiukkaset voivat päätyä syvälle keuhkojen ääreisosiin. Jätteenpolton pienhiukkaspäästöjä voidaan kontrolloida tehokkaalla savukaasujen puhdistusmenetelmällä (puolikuivamenetelmä, letkusuodatin yhdistettynä kalkin ja aktiivihiilen käyttöön erotusaste yli 99,9 %).

Pohjatuhka eli kuona
Polttoaineen palaessa sen palamattomista ainesosista syntyy kuonaa ja tuhkaa. Pohjatuhkaa voidaan hyödyntää mm. maanrakennusteollisuudessa.

Polttoaineteho
Polttoaineen sisältämä teho, joka käytetään hyödyksi voimalaitoskattilassa sähkön ja lämmön tuotantoon.

Päästö
Palamisen, haihtumisen, liukenemisen tai muun seurauksena maahan, veteen tai ilmaan aiheutuva kaasumainen, nestemäinen tai hiukkasmainen ainevirta. Myös kiinteät jätteet voidaan lukea mukaan päästöihin. Päästöt laimenevat ja sekoittuvat sääolosuhteiden mukaan muodostaen pitoisuuden esim. ulkoilmassa.

Raja-arvo
Määrittelee suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet. Ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee huolehtia niiden alapuolella pysymisestä.

Rakennusjäte
Rakennus- ja saneeraustoiminnassa muodostuva jäte.

Rakennussuhde (Rakennusaste)
Tarkoittaa energialaitoksen sähkön ja lämmön tuotannon suhdetta (sähköteho/lämpöteho), kun myös lauhde-energia lasketaan mukaan. Mitä pienempi rakennussuhde, sitä pienempi osa tuotetusta energiasta on sähköä.

Raskasmetalli
Metalli luokitellaan raskasmetalliksi, jos sen tiheys on suurempi kuin 5 g/cm³. Raskasmetalleista ympäristön kannalta ongelmallisimpia ovat elohopea, lyijy ja kadmium. Raskasmetalleja ovat myös antimoni-, arseeni-, kadmium-, kromi(VI)-, kupari-, nikkeli-, seleeni-, telluuri-, tallium- ja tinayhdisteet sekä aineet metallisessa muodossa. Jätteenpolttoasetus määrittelee raja-arvot raskasmetallipäästöille, joiden toteutumista valvotaan jätteenpolttolaitoksissa mittauksin.

RDF
Lajittelemattomasta yhdyskuntajätteestä mekaanisella prosessoinnilla valmistettua polttoainetta.

REF
Syntypaikkalajitellusta jätteestä valmistettu polttoaine.

Rejekti
Kierrätyspolttoaineen valmistuksessa erotettavat tai kuivajätteen seassa olevat hyötykäyttökelvottomat jätejakeet (kuten kivet, hiekka jne.), jotka loppusijoitetaan.

Rinnakkaispoltto 
Jätteen energiahyödyntämistä pääpolttoaineen ohessa voimalaitoksissa. Rinnakkaispoltto soveltuu parhaiten kierrätyspolttoaineen ja erikseen kerättyjen polttoon soveltuvien jätteiden energiahyödyntämisessä. Rinnakkaispoltossa voimalaitokseen sovelletaan jätteenpolton vaatimuksia.

Savukaasu
Polttamisessa savukanavista poistuvia kaasuja kutsutaan savukaasuiksi. Palamistuotteita ovat pääasiassa hiilidioksidi ja vesihöyry. Lisäksi savukaasuissa on typpeä ja happea. Pieni osuus palamistuotteista voi olla typen oksideja, rikin oksideja, häkää ja hiukkasia.

Sekajäte
Lajittelematon yhdyskunta-, yritys-, teollisuus- tai rakennusjäte.

SNCR
Typen ei-katalyyttien poistomenetelmä (Selective Non-Catalytic Reduction).

Suolahappo (HCl)
Suolahappo (vetykloridihappo, vetykloridi, kloorivety) on vahva happo. Se on pistävänhajuinen kaasu (kiehumispiste -85 °C), joka liukenee runsaasti veteen. Vetykloridin vesiliuoksesta käytetään nimeä suolahappo. Suolahappopäästöjen pysymistä määrätyissä raja-arvoissa mitataan jatkuvatoimisesti jätteenpolttoasetuksen vaatimusten mukaan.

Syntypaikkalajittelu
Jätteen syntypaikalla tapahtuva lajittelu jätelajikkeisiin.

Sähköteho
Teho, jolla laitos tuottaa sähköverkkoon johdettavaa sähköenergiaa.

Typen oksidit (NO, NO2, NOx)
Typenoksidit ovat peräisin polttoaineiden sekä itse palamisilman sisältämästä typestä. Jätteenpolttoasetus määrittele raja-arvot jätteenpolton typpipäästöille ja niiden toteutumista valvotaan jatkuvatoimisin mittauksin. Pääkaupunkiseudulla typenoksidien pääasiallisia päästölähteitä ovat liikenne ja energiantuotanto.

Yhdyskuntajäte
Yhdyskuntajäte on asumisessa syntyvä jäte (kotitalousjätettä) sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettava kaupan ja teollisuuden sekä palvelutoiminnan jäte.

Ympäristölupa
Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, eläinsuojat ja kalankasvatus.

Ympäristövaikutusten arviointi
Menettely, jossa selvitetään suunnitteilla olevan hankkeen ja sen vaihtoehtojen mahdolliset ympäristövaikutukset ennen lopullista päätöksentekoa.