Rokka rikassa - syötävää ruokaa heitetään turhaan roskiin

Tutkimme keväällä 2009 kotitalouksien ruokahävikkiä Helsingin seudulla. 22 lapsiperhettä punnitsi syntyvän ruokajätteen sekä muun biojätteen kolmen viikon ajan. Ruokajätettä on alun perin syömäkelpoinen ruoka, kuten lautastähteet ja pilaantunut ruoka, joka heitetään pois.

Tutkimuksessa perheissä syntyi ruokajätettä noin 17 kiloa henkeä kohti vuodessa. Keittiöbiojätettä syntyi noin 50 kiloa henkilöä kohden. Lähes kolmannes keittiöbiojätteestä oli siis syötäväksi ostettua ruokaa.

Eniten jätteeksi joutui kasviksia ja vihanneksia, 28 prosenttia koko ruokajätemäärästä. Itse tehtyä kotiruokaa ruokajätteestä oli 27 prosenttia. Perunaa ja leipää ruokajätteestä oli reilu viidennes, lautastähteitä 14 prosenttia. Suurin yksittäinen syy (70 %) pois heittämiselle oli ruoan pilaantuminen. Peruna ja leipä joutuivat biojäteastiaan nahistumisen tai kuivumisen vuoksi.

Ruokaa roskiin satojen miljoonien eurojen arvosta

Jos tuloksia yleistää koskemaan kaikkia Suomen kotitalouksia, heittäisimme varovaisenkin arvion mukaan pois muiden muassa yli 9 miljoonaa kiloa leipää ja lähes saman verran perunaa vuodessa. Siis kymmenien, ellei satojen miljoonien eurojen arvosta ruokaa! Pelkästään poisheitetty leipä on maksanut lähes 30 miljoonaa euroa.

Muuallakin asiaa on tutkittu: muun muassa britit heittivät vuosittain pois noin 86 kg alun perin syömäkelpoista ruokaa henkilöä kohden ja yhdysvaltalaiset 82 kg.

Jätteeksi menevä ruoka on kuitenkin vain jäävuoren huippu tässä luonnonvarojen tuhlauksessa. Ruuan tuotanto- ja kulutusketjun aiheuttamat vaikutukset ympäristölle ovat moninkertaiset.

Suomen Ympäristökeskuksen kehittämällä Mittatikku-menetelmällä arvioituna elintarvikkeiden ja juomien osuus eri kulutusmenoryhmien ympäristövaikutuksista on kaikkein suurin – suurempi kuin asumisen ja liikkumisen. Ruoka pois roskiksesta – ilmasto kiittää!